Takaterassi, osa 1.

Meillä on melkein valmis takaterassi! Työt aloitettiin eilen ja nyt terassista puuttuu vain näkösuojat. Hommia on ollut helppo paiskia, koska veljeni tuli auttamaan tyttöystävänsä kanssa. Kiitos vielä kerran, Teemu ja Päivi! Ilman teitä meillä ei olisi edes perustuksia valmiina :)

Naapurikin ystävällisesti lainasi meille porakonettaan, niin Teemu ja Sami saivat kansilaudoituksen valmiiksi ennätysajassa, kun molemmilla oli oma pora.

Terassi perustettiin "laiskasti" Leca-harkoille. Harkkoja menikin 39 kappaletta. Sitten harkkojen päälle tehtiin runko 48x148 kestopuusta. Runkopuut ja kansilaudat ovat valmiiksi ruskeiksi sävytettyjä. 

Terassin portaan suhteen meillä oli kaksi vaihtoehtoa: joko tehdä matala terassi ja takaovelle pieni porras, tai sitten terassia nostetaan reippaasti harkkojen avulla ja pitkälle sivulle tulee koko terassin levyinen askelma. Näin takaovesta on helpompi astua suoraan terassille. Päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, eli  nostettuun terassiin ja koko terassin mittaiseen askelmaan. Askelma tehtiin naulaamalla runkopuiden päihin kiinni  48x96 kestopuusta askelman syvyiset kappaleet.

Meidän piha on valitettavasti sen verran vino, että terassin toinen syrjä kaipaisi vielä askelmaa. Tätä pitää nyt pohtia, että tarvitaanko toista askelmaa ja miten sen voisi sitten toteuttaa. Nyt tällainen lyhytkoipinen ihminen, kuten minä, joutuu toisessa reunassa ottamaan pienen harppauksen.

Terassin päädyistä puuttuu vielä näkösuojat, eli tähän kompleksiin ei tule lainkaan kaiteita. En nyt muista tarkkoja mittoja, mutta terassi on pinta-alaltaan noin 30 neliötä. Eipähän tullut ainakaan liian pieni! :D

Kuvia: 

Isäntä on meidän terassiin todella tyytyväinen, ja niin olen kyllä minäkin! Nätti tuli!

-Sanna-

Sokkelin maalausta, yläkerran väliseiniä, saunan suojausta ja terassiakin PITÄISI rakentaa...

Onpas ollut taas touhukas viikko! Alkuviikosta meillä oli onneksi apuvoimia käytettävissä, joten ollaan saatu jotain ihan oikeasti aikaiseksikin. Pappa ja Sami saivat yläkerrassa makuuhuoneen seinärungon tehtyä. En jaksanut kiivetä ylös asti, joten laiskana vain nappasin kuvan tuosta kattoluukun kautta:

Ukkojen paiskiessa töitä ylhäällä minä, veljeni ja äitini käsittelimme uudelleen saunamme lauteet ja seinät. Katseltiin niitä seiniä ja lauteita jo viime kesänä, että onkohan ne käsitelty aikoinaan vähän laiskemmalla kädellä, koska sekä seinät että lauteet ovat "hörpänneet" pintaansa aikas paljon likaa. Pesemällä sain pahimmat liat pois, mutta käsittelimme pinnat vielä uudelleen varmuuden vuoksi. Seiniä emme edes hioneet, vaan vedettiin saunasuoja suoraan pintaan. Lauteille näytettiin hiomapaperia, jotta saimme syvään pinttyneet tahrat pois ja sitten vaan uusi laudevaha päälle. Käytettiin mielikuvituksettomina ihmisinä ihan vaan sitä perinteistä, väritöntä saunasuojaa. Joten sauna näyttää siis samalta kuin ennenkin.

Seuraavaksi pitäisi tehdä takaterassi. Materiaalit odottavatkin jo pihalla. Vettä vaan sataa sen verran paljon, ettei viitsitä aloittaa. Jos sää ei tänään enää kirkastu, niin urakka aloitetaan vasta juhannuksen jälkeen. 

Ennen terassin tekoa piti tietysti maalata sokkeli. Maali ostettiin viikkoja sitten Kodin Terrasta, kun Yki-sokkelimaali oli -50% tarjouksessa. Kyllä se sävytettiinkin, mutta nyt en muista sävyn nimeä. Suoraan vaan pensselillä vedettiin maali pintaan, ei mitään primereita väliin. Loput kolme talon syrjää käsitellään sitten vasta kun talo on maalattu toiseen kertaan, ettei tule uuteen pintaan sinisiä pilkkuja. Tässä sokkeli ennen ja jälkeen:

-Sanna-

Joko yläkertaan voisi muuttaa...

Viikko sitten pappa kävi meillä taas urakoimassa yläkertaa valmiiksi Samin kanssa. Täytyy vaan myöntää, että suunniteltu aikataulu ei taida millään pitää, eikä yläkerta valmistu heinäkuuksi. Ennen lähtöään pappa lupasi tulla taas pian hommiin, mutta sitä ennen Samin pitäisi siivota yläkerrassa. Samin siivottua paikkoja kiipesin itsekin pitkästä aikaa ylös katsomaan miltä siellä oikein näyttää. Ja siellähän näyttää oikein hyvälle! Vessan väliseinät on jo pystyssä ja seiniin on laitettu höyrynsulkumuovi. Lisäksi vaakapaneeleita varten on tehty lisärunko. Antaa kuvien taas puhua puolestaan:

Olohuoneen puolta ja vessan nurkkaa:

Vessa:

Makuuhuoneen puolta. Väliseinä puuttuu vielä:

Näkymää makuuhuoneen puolelta olohuoneeseen päin:

Eli ihan hyvä määrä lisäneliöitä on luvassa, kunhan tuo tuosta nyt ensin valmistuu! Samilla alkaa kesäloma, joten huomenna pitäisi suunnata taas rautakauppaan ja pyytää tarjous takaterassin tarvikkeista.

-Sanna-

Piha valmistautuu kesään

Mennyt viikko on ollut niin hektinen ja työntäyteinen, ettei olla iltaisin ehditty/jaksettu edes tietokonetta avata. Kiireestä ja ajantajun menettämisestä kertoo varmaan jotain sekin, että lähdimme äsken ruokakauppaan tajuamatta ollenkaan, että on Helluntai ja kaupat ovat kiinni... No, onneksi emme kuole nälkään, kaapissa on sentään jotain ruokaa.

Tämän kesän pihatyöt on saatu tällä viikolla hyvin käyntiin. Suurin urakka oli aronia-aidan istutus. Aita kiertää  tontin kahta sivua ja sillä on mittaa 46 metriä. Oja tälle aidalle lapioitiin jo pari viikkoa sitten, mutta isäntä karkasi kaverinsa kanssa viikoksi Dubrovnikiin Kroatiaan, joten homma pysähtyi siksi aikaa. Pappa oli meitä auttamassa ojan kaivuussa ja urakka olikin päivässä valmis. Ojalla on syvyyttä ja leveyttä puolisen metriä. Kunta ohjeistaa, että aitojen ja aidantaiden tulee olla 60 cm rajalta, joten pelasimme varman päälle ja teimme aidan noin 80 cm päähän rajasta.

Ärsyttävintä koko urakassa oli savisen maan pois kaivaminen ja sitten ojan täyttäminen mullalla. Säät ovat onneksi suosineet, ei ole tarvinnut huhkia vesisateessa. Aroniataimet haettiin puutarhalta X hyvään hintaan, 10 taimen nippu maksoi 20 euroa. Laskimme montako tainta menee metrille ja otimme yhden ylimääräisen nipun varmuuden vuoksi. Istuttamisessa käytimme mittana noin 30 sentin klapia, jotta saimme taimet tasaisin välein. Silti taimia jäi 40 kappaletta yli! Onneksi puutarha otti mielellään taimet takaisin ja palautti niistä rahat. Vielä kerran myös iso kiitos Hannalle ja Saralle istutusavusta! Istutusurakka vei meiltä vain parisen tuntia. Tässä kuvia leikatusta aronia-aidasta:

Seuraava kaivuu-urakka oli perennapenkki. Viime kesänä kun tonttia siistittiin maanrakennustöiden jäljiltä, pyysin kaivinkoneenkuljettajaa kasaamaan muutamat isot kivet takapihan nurkkaan. Nyt niiden ympärille sai hyvän kukkapenkin. Minä halusin perinteisiä perennoja, isäntä puolestaan havuja, joten laitettiin riita puoliksi ja istutettiin penkkiin sekä perennoja että havuja. Havujen alueille levitettiin havu- ja rodomultaa tavallisen mullan joukkoon. Koira tykästyi kovasti kivien juurelle kaivettuun monttuun ja nukkui siellä päikkärit. Onneksi valmis penkki on saanut olla rauhassa, eikä karvainen puutarha-apulainen ole käynyt vielä muokkaamassa sitä *koputtaa puuta*...

Otin myös talon nurkilla nököttävät salaojien tarkastuskaivot käyttöön. Ostin Prismasta punottuja koreja, jotka olivat sisältä valmiiksi muovitettuja ja laitoin niihin kesäkukkia, jotka tuovat pihaan vähän väriä.

-Sanna-

Keittiöni sai kehuja!

Meillä oli taas todella hiljainen vappu. Saimme sentään aikaiseksi koota ja virittää käyttöön kaasugrillin, jonka saimme jo vuosi sitten tupaantuliaislahjaksi vanhemmiltani. Kertoo varmaan paljon viime kesän kiireellisyydestä, että kyseinen grilli on tähän asti ollut osina laatikossaan varaston nurkassa.

Vappupäivänä aloitimme tämän kevään pihatöitä. Viime syksynä suunnittelimme isuttaa tontin kahdelle laidalle pensasaitaa. Kun hieman selvittelimme kunnan määräyksiä aidoista ja aidanteista, totesimme, että koiran verkkoaita on nyt hieman tiellä. Siirsimme siis ensin yhtä aitauksen reunaa enemmän tontin puolelle.

Saimme kesken urakan yllätysvieraita, kun setäni kurvasi pihaan vaimonsa kanssa. Emme olleet varautuneet yllätysvieraihin, joten olihan se todella noloa esitellä sekaista kämppää. Sain setäni vaimolta kehuja keittiöstämme. Heillä kun oli aikoinaan yhdessä kodissaan todella tilava keittiö, jossa oli paljon kaappitilaa,, mutta keskellä keittiötä oli iso ruokapöytä, jota sai sitten aina kierrellä ja kaarrella. Eli olen mä jotain tehnyt oikein ja ajatellut järkevästi tämän talon kanssa!

Perjantaina ja lauantaina kaivettiinkin sitten ojaa. Eli pohjia sille pensasaidalle. Tarkoitus on isuttaa aroniaa, joten tehtiin reippaasti taimille multatilaa: pituutta aidalle tulee 45 metriä ja ojalla on syvyyttä sekä leveyttä puoli metriä. Savimaata lapioidessa tunsi todellakin elävänsä... Vieläkin jomottelee selässä ja hartioissa.

Olen käymässä taas täällä jossain Tampereen eteläpuolella ja törmäsin eilen sattumalta ruokakaupassa Helmitalon Minnaan. En ole oikein vieläkään toipunut tuosta ojan kaivamisesta, joten taisin siinä uskoutua Minnalle, että mitähän meidänkin päässä oikein liikkui, kun keksittiin muuttaa omakotitaloon...