Näytetään tekstit, joissa on tunniste poistoilmalämpöpumppu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste poistoilmalämpöpumppu. Näytä kaikki tekstit

6. toukokuuta 2013

Mystinen vesivana khh:n lattialla

Kävijälaskuri on näköjään raksuttanut yli 60 tuhannen kävijän. Kiitos paljon lukijoille, vaikka tämä blogi päivittyykin nykyään aivan liian harvoin!

Eilen Sami löysi kodinhoitohuoneen lattialta vettä. Meillä on aika usein kyseisen huonetilan lattialla vettä, koska siellä sijaitsee koiran juoma- ja ruokapaikka, sekä pyykinpesukone. Tämä vesivana kuitenkin johti kaapiston alle, mikä aiheutti pientä hämmennystä.

Sami sitten kurkki taskulampun kanssa sinne kaapiston alle ja vuoto näkyi tulleen poistoilmalämpöpumpun alta. Isäntä purki PILPistä vähän päällisiä pois ja kurkkasi laittaan alle. Poistoilmalämpöpumpun kondensaatioveden putkessa oli likaa. Laitteen alla olevassa kaivossakin oli jonkinlaista tukosta.

Syynä on todennäköisesti rakennusaikainen pöly, puru ja muu lika, jota on jäänyt lattiakaivoon ja kondensaatioveden putkeen. Lattiakaivo saatiin avattua kaivamalla sieltä tukosta pois ja kaatamalla päälle kuumaa vettä. Kondensaatioveden poistoputkea ei siinä kohtaa alettu purkamaan ja siivoamaan, koska oli kiire sovittuihin tapaamisiin. Sami jotain mutisi, että nyt hän muistaa lukeneensa jostain, että PILPin kondensaatioveden putki pitäisi putsata kerran vuodessa. Yritetään muistaa jatkossa hoitaa tämäkin asia ajoissa.


-Sanna-

1. maaliskuuta 2013

Vuosi asuttu, mitkä ovat tunnelmat?

Mennyt vuosi:

Helmitalon porukka sai talomme valmiiksi sopimuksen mukaan 29. helmikuuta 2012. Meillä ei tosin ollut mitään sen kummempia talon luovutuksia, tms. Timpurit sun muut asentajat vain pakkasivat tavaransa ja poistuivat paikalta. Muutto sujui hyvin, kun oli  oma pakettiauto käytettävissä. Maaliskuun ensimmäiset viikot menivät muuttokuormia tehdessä, vanhaa ja uutta kotia siivotessa, edestakaisin ajellessa, sekä pihapiiriä raksajätteistä raivatessa.

Saimme juuri ja juuri talon sisältä asumiskelpoiseksi ja suurimman osan tavaroista paikoilleen, kun meille tulikin jo perheenlisäystä: koira liittyi laumaamme huhtikuun 8. päivä. Koiran ensimmäiset kuukaudet luonamme olivat melkoista muutosta ja myllerrystä, varsinkin pihapiiri koki kesän aikana suuren muutoksen.

Vähän asiaa talomme sisätiloista: muovimatto oli paras mahdollinen valinta lattiamateriaaliksi! Siitä on kuulunut kommenttia, että miksi kukaan tänä päivänä asentaisi taloonsa "halvan ja paskan" muovimaton. No ensinnäkään muovimatto ei ole halpa sijoitus, jos oikein tarkkaan viitsii hintoja tutkia. Ja on tätä meidänkin lattiaa moni ensin luullut kuosin perusteella laminaatiksi. Koiratalouteen muovimatto on erinomainen valinta, koska se kestää kosteutta, ei ole liukas eikä naarmutu.

Halusimme sisäseinistä taivaansiniset. No ei niistä ihan toivotun värisiä tullut. Aluksi sininen väri muistutti lähinnä kosteuseristettä, mutta kun valaisimet ja verhot on saatu paikoilleen, niin väri on huomattavasti inhimillisempi ja olemme tottuneet nykyiseen sävyyn. Keittiöön kannatti laittaa ylimääräistä aikaa ja rahaa. Säilytystilaa on riittävästi, eikä työskentelytilakaan lopu kesken. Lisäksi keittiön valaistus toimii erinomaisesti, senkin eteen kannatti nähdä vaivaa ja vähän suunnitella.

Asiaa rakennusajan suurimmasta murheenkryynistä: sisäilman kosteus ja homehtunut ullakkoluukku. Meillä siis kytkettiin talon lattialämmitys päälle joulukuun loppupuolella 2011, kun talon sisäpuoliset rakennustyöt olivat vielä alkutekijöissään. Yläkertaan vievää aukkoa peittämään hankittiin rautakaupasta ullakkoportaat, jotka Helmitalon timpuri sitten asensi. Kun lattialämmitys oli pöhkinyt viikon, oli ullakkoportaiden luukku mennyt sisäpuolelta homeeseen. Huom! Siis vain tämä luukku! Hometta ei ollut -eikä ole- missään muualla. Sisällä talossa oli todella kostea ilmasto ja luukussa todennäköisesti jokin homesienen alku, mikä sitten "puhkesi kukkaan" otollisissa olosuhteissa. Sisäilma parani huomattavasti, kun Helmitalot toimittivat paikalle kuivaimen. Lisäksi luukusta pyyhittiin homeet pois. Luukussa on jäljellä enää kosteuden aiheuttamia tummentumia, mutta hometta ei näy missään rakenteissa eikä millään pinnoilla. Kun yläkerta valmistuu ja päästään portaiden asentamiseen, ruma luukku voidaan heittää kaatopaikalle.

Toivottavasti kukaan "neropatti" ei nyt ala viihdyttää itseään levittelemällä perättömiä huhuja, että Helmitalo tekisi hometaloja. Tuntuuhan se kurjalta kirjoittaa samassa kappaleessa homeesta ja talon rakentaneesta yrityksestä, mutta tämä home-episodi oli vain pieni epäonninen sattuma tässä rakennusprojektissa. Talomme ei siis ole läpimätä eivätkä ole muutkaan Helmitalot. Tähän blogiin on eksynyt lukijoita hakusanoilla Helmitalo+home, mutta toivottavasti kyseiset lukijat omaavat hyvän luetun ymmärtämisen taidon ja tajuavat asian todellisen laidan.

Ulkotöistä: kesä koitti kovaa kyytiä. Yritimme kovasti aloittaa yläkerran rakennusurakkaa, mutta se  on pitkin vuotta edennyt lähinnä satunnaisissa sykleissä. Piha otettiin käsittelyyn heti kun lumet vain osoittivat sulamisen merkkejä. Urakoitsija kävi muistaakseni jo maaliskuussa katsomassa pihaamme, että mitä sille pystyisi tekemään. Onneksi saatiin edes nämä ns. "suuret linjat" hoidettua, eli sora- ja nurmialueet. Sorat levitettiin ja nurmikko kylvettiin heinäkuun alkupuolella.

Talo maalattiin myös heinäkuun aikana. Talomme väri on herättänyt ihmisissä ihastusta ja vihastusta. Olin eräänä iltana kastelemassa nurmikkoa, kun ohi pyöräili vanha rouva, ja tämä jotain tokaisi, että onpa kamalan värinen talo. Itseltäni oli pettää pokka, koska tällä rouvalla oli täsmälleen talomme värinen baskeri päässä. Eli ei se nyt niin kamala väri voi olla, jos rouva oli samanvärisen pipon kelpuuttanut päähänsä! Mutta mikä estää maalaamasta taloaan juuri sen väriseksi kuin itse haluaa, jos rakennusvalvonnalla ei ole mitään sitä vastaan. Tässäkin kunnassa on naapureiden kuulemisen suhteen jännä politiikka, eli vain niitä naapureita on pakko kuulla, jotka jo asuvat omissa taloissaan kun aloittelet omaa projektiasi.

Elokuu meni pihavajaa pakertaessa ja nurmikkoa leikatessa. Muuten syksy oli laiskaa ja flegmaattista aikaa. Juuri ja juuri saatiin tehtyä koiralle aitaus, joka sekin on yhä yhtä porttia vailla. Yläkerta ei edennyt yhtään, mitä nyt sähköasentaja kävi paikan päällä. Häneltä on jo saatu valmis sähkösuunnitelma.

Tänä talvena on sadellut kiitettävästi lunta ja lumitöitä on saanut paiskia. Takasta on ollut todella paljon iloa kylminä päivinä. Kun valitsimme takkaa, jotkut leukailivat, että elementti takasta ei ole mihinkään. Ainoa oikea takka on kuulemma tehty joko tiilestä tai vuolukivestä. Näille joka-alan asiantuntijoille voi nyt huoletta lällätellä takaisin, että ei pidä paikkaansa. Ainakin meidän Alvari varaa itseensä komeasti lämpöä. Kun illalla lämmittää, niin takan kylki on vielä aamullakin lämmin.

PILP: Poistoilmalämpöpumppu on todettu hyväksi investoinniksi. Meidän PILP on mallia Nilan EC. PILP on selvästi tehnyt sähkölaskuista pienempiä, koska se lämmittää käyttöveden poistoilmasta saatavalla lämmöllä. Vuoden aikana meillä on mennyt varaajasta vastukset päälle ehkä neljä kertaa. Muuten tuo laite ei ole täysin "ongelmaton". Kirjoitin syyskuussa päivityksen poistoilmalämpöpumpun, takan ja ilmanvaihdon yhteisvaikutuksesta, miten ilmanvaihto voi joskus vetää takan luukun kautta savun tuoksua huoneilmaan.

Lisäksi PILP:in säätöpaneelilla saa vierailla lähes päivittäin, jos haluaa lämmittää takkaa. Mikäli lämminvesivaraaja ei ole saavuttanut haluttua lämpimän veden alalämpötilaa, pyrkii PILP lämmittämään lisää vettä pienentämällä tulopuhaltimien tehoa ja kasvattamalla poistopuhaltimien tehoa. Näin sisälle muodostuu voimakas alipaine, jolloin meidän tapauksessa, kun ei ole kaasutiivistä takan luukkua, voi savut puskea luukun raoista sisälle. Poistoilmalämpöpumpun asetuksiin täytyy silloin vähän puuttua ja pakottaa se pitämään tulopuhallus vähintään ykkösteholla ja vähentämään poistopuhallusta. Mikään huolettoman omakotiasujan laite tuo PILP ei siis välttämättä ole, eli sen toimintoihin on pakko perehtyä ja oppia säätämään niitä. Mutta kyseinen laite on kuitenkin vaikuttanut meidän sähkönkulutukseemme positiivisesti. Vielä kun keksisi voiko sen avulla laskea vedenkulutusta!

Kirjoitan myöhemmin tarkempia tietoja kuluneen vuoden sähkön- ja vedenkulutuslukemista.

Kaikin puolin vuosi on mennyt mukavasti ja talo tuntuu omalta kodilta. Seinät ovat  pystyssä ja katto on pysynyt pään päällä. Vielä kerran lähetän ison kiitoksen Helmitalojen suuntaan!

Tuleva vuosi: 

Kunhan kevät taas koittaa, täytyy alkaa panostaa tuohon pihaan. Joitain istutuksia olen jo suunnitellut. Haaveissani on saada tontin kahdelle laidalle aronia-aita, mutta saa nähdä antaako karvainen pikku-apuri taimien olla rauhassa. Äitini lahjoitti minulle viime kesänä yhden norjanangervon, jonka sitten jaoin osiin ja istutin etupihalle. Niistä ei ole enää mitään jäljellä, kun eräs "rusakko" kävi puremassa ne poikki...
Haaveissa on myös pieni kasvihuone, mansikkamaa ja muutama marjapensas.

Talo pitäisi myös maalata toiseen kertaan ja rakentaa etu- ja takaterassit. Lisäksi meiltä puuttuu kaikki portaat. Autotalli jää hamaan tulevaisuuteen. Kaikenlaisia pienempiä urakoita on niin paljon kesken, että yritämme hoitaa ne kunnialla loppuun ja keskitymme autotalliin sitten vaikka vuonna 2014.

Yläkerta toivottavasti valmistuu syksyyn mennessä, kun isäntä täyttää pyöreitä. On sitten kivempi juhlia, kun on enemmän tilaa ja parempi mahdollisuus majoittaa ihmisiä.

-Sanna-

7. joulukuuta 2012

Poistoilmalämpöpumpun talviasetukset

Tähän asti niin hyvin toiminut PILP joutui tosi testiin kun yhtäkkiä alkoivat n.-15°C pakkaset.
Kevät, kesä, syksy ja alkutalvi sujuivat erittäin hyvin PILPin osalta ja talossa riitti aina lämmintä käyttövettä, sekä huoneisiin tuleva ilma oli aina joko sopivan lämmintä tai viileää (kesällä viilennys).

Pahimmat pakkaset saivat lämpimän veden lämpötilan varaajassa laskemaan noin 40°C tienoille ja myös lauhduttimen lämpötila laski noin 20°C, jolloin huoneisiin virtaava ilma oli käytännössä noin 15 asteista.
Tästä ongelmasta päästään eroon sallimalla PILPin pysäyttää tulopuhallin kokonaan jolloin huoneisiin virtaa vapaasti vain vähän korvausilmaa, tällöin myös lauhdutin ja sitä kautta tuloilma lämpiävät jo yli 20 asteisiksi.

Mikäli kovat pakkaset olisivat jatkuneet pidempään, olisi lämminvesivaraajan sähkövastuksen asetusarvoa 27°C pitänyt korottaa vaikka 45 asteeseen, jotta lämmintä vettä olisi riittänyt. Samalla PILP olisi voinut lämmittää paremmalla hyötysuhteella tuloilmaa.

Lämmin käyttövesi:

Käyttöveden lämmitykseen ei tähän mennessä ole tarvinnut kertaakaan käyttää sähkövastuksia, vaan vesi on lämmennyt tähän mennessä pelkästään poistoilman voimin.  

Lattialämmöt:

Keväällä, kesällä ja syksyllä ainoastaan wc:n ja ph:n sähkövastukset olivat päällä.
Kun ulkolämpötila laski 0°C tietämille laitettiin muiden tilojen lattialämmitykset päälle ja asetusarvoiksi 18°C, pakkasten painuessa alle 10 asteen laitettiin asetusarvot 19°C, joka on tällä hetkelläkin valittu.
PILPin lauhduttimen kautta tuloilmakanavista huoneisiin virtaava lämmin yli 20°C tuloilma pitää vastuksien päälläoloajan minimissään.

Takka:

Takkaa on lämmitelty kotona oltaessa kerran päivässä aika matillisesti jottei takka halkea.

-Sami-



8. syyskuuta 2012

PILP ja takka. Miksi sisällä tuoksuu savu?

On varmaan edelleen päivittämättä nuo meidän PILPin kesäasetukset ja päivittämättä ne jää nytkin, kun minä olen koneella Samin sijasta. Sen verran osaan kuluneesta kesästä kertoa, että ihan kivasti on tuon PILPin kanssa mennyt. Joskus heinäkuun alkupuolella laitettiin ensimmäisiä kertoja viilennystoiminto päälle, kun kunnon helteet alkoivat. Puoli vuotta ollaan tässä nyt asuttu, ja vain kerran PILP on laittanut sähkövastukset päälle lämmittäkseen käyttövettä.

Me muutimme tähän taloon maaliskuussa, jolloin kovimmat pakkaset olivat jo ohitse, eikä takkaa tarvinnut polttaa säännöllisesti. Polttelimme keväällä takassa lähinnä pieniä kynsitulia ja roskia pois. Kesällä poltimme myös silloin tällöin roskia, alkukesästä piti muutaman kerran kunnolla lämmittääkin, koska sateinen sää teki sisäilmasta kylmää ja kosteaa.

Jo keväällä huomasimme, että takkaa poltettaessa ja sen jälkeen, sisällä tuoksuu savu. Tämä asia aiheutti päänvaivaa pitkin kesää. Pelkäsin jo, että takkamme jostain kohtaa haljennut, tai sitten talomme ilmanvaihto säädetty päin peetä. Syytin jo Samiakin takan väärin polttamisesta, että tämä tekee tulipesään kerralla liian suuren valkean, jolloin hormi ei vedä kunnolla ja tulipesä nokeentuu (tulipesän seinämissä on jo ihan hyvä nokikerros, eli siellä ei ole poltettu niin "puhdasta" valkeaa, kuin mitä pitäisi)...

Sami surffaili tässä eräänä iltana lämpöpumput.info -foorumilla, josta löytyi vastaus sisällä leijuvaan savun hajuun. Tämä "ongelma" on useamman tekijän summa: ensinnäkään takkamme luukku ei ole kaasutiivis. Toinen tekijä on savupellissä oleva reikä. Kun PILP on asetettu niin, että se tekee sisäilman alipaineiseksi, vetää alipaine takkaluukkujen ja savupellin reiän kautta hormista ilmaa sisään. Hormista tuleva ilma tuoksuu luonnollisesti savulle. Eli aikas iso paino putosi sydämeltä. Takkamme ei ole halki, ja ilmanvaihto on säädetty oikein.

Onnistuin kuitenkin kerran tekemään tämän klassisen mokan, eli Samin polttaessa takkaa, tein ruokaa ja ajatuksissani laitoin liesituulettimen päälle. Pieni paniikki, liesituuletin pois päältä ja kaikki ovet auki. Tilanne oli pian ohi, ja minä muistan lopun elämääni olla laittamatta huuvaa päälle, kun takassa on valkea. Kantapään kautta, kantapään kautta... :D


-Sanna-

29. heinäkuuta 2012

Huh hellettä! Onneksi on PILP :)

Mistä tietää., että ulkona on oikeasti kuuma? Siitä, että koirakin harkitsee kuistilla kahdesti, että käydäkö pissalla vai ei. Kiireesti se käy lirauttamassa nurmikolle ja kipittää ilman lisäkehoituksia takaisin sisälle ja heittää makuulle tuulikaapin laattalattialle. Onneksi sain houkuteltua sen kanssani lyhyelle lenkille, ettei koko päivä mene makoiluksi.

Viimeöinen ukkosmyräkkä kiersi meidät kauempaa. Jylinää kuului ja välillä salamat välähteli verhojen välistä. Vettäkään ei saatu. Soitin aamulla äidille ja tämä oli tapojensa vastaisesti vielä nukkumassa, koska ukkonen oli yöllä jylissyt pitkään heidän talonsa kohdalla, ja nukkuminen oli ollut mahdotonta.

Kiitos PILPin, meillä on sisällä viileämpää kuin ulkona. On näköjään unohtunut kirjoittaa kyseisen laitteen kesäasetuksista. Taidan konsultoida Samia ja päivittää asetukset myöhemmin tähän samaan postaukseen.

Keväällä ja alkukesästä poistoilmalämpöpumpun asetukset hakivat kauan paikkaansa. Aurinkoisina päivinä sisällä tuntui helposti liian lämpimältä, jolloin lämpötilan pyyntiä tuli herkästi laskettua. Heti seuraavana päivänä saattoi puolestaan sataa, jolloin talossa tuntui kylmältä ja kostealta. Onneksi kesä koitti, ja ulkoilman lämpötila tasaantui.


-Sanna-

1. maaliskuuta 2012

Poistoilmalämpöpumpun asetukset

Päätin päivittää omia asetuksia/kokemuksia Nilanin EC- poistoilmalämpöpumpusta tänne blogiin koska netistä kyseisesta asiasta on todella vähän tietoa saatavilla. Paras paikka etsiä muiden käyttäjien kokemuksia on toistaiseksi kai ollut lämpöpumput.info -foorumi. Nyt laite on hurissut kodinhoitohuoneessa jo muutaman päivän ja tämänhetkiset asetukset näyttävät tältä:

Ilmanvaihto asetuksista valittu "I-vaihto talvi" ja prioriteetti valittu toistaiseksi tulopuhaltimelle kun ei olla vielä päästy muuttamaan ja lämpimän veden kulutusta ei ole. Prioriteetti tullaan muuton yhteydessä vaihtamaan vedelle kun lämpimän käyttöveden kulutus varsinaisesti alkaa. Huonetilasäätimen T15 pyynti on 27 °C, lattiatermostaattien pyynti sähköisessä lattialämmityksessä on aseteltu 18-19 °C huoneesta riippuen. Lämpöpumppu pyörii käytännössä taukoamatta koska ei saavuta milloinkaan pyydettyä lämpötila-asetusta. Nilanin esitteen mukaan COP- kerroin tuloilman lämmityksessä on noin 4 luokkaa ja käyttöveden lämmityksessä noin 3.

T15 (eli huonelämpötila säätimessä): 23 °C
T1 (eli ulkolämpötila): 7 °C
T11 (sähkövastuksen kytkeytymislämpötila): 30 °C
T12 (kompressorilla tuotetun veden pyyntilämpötila): 48 °C
T12 max. (varaajan maksimilämpötila jossa kompressori kytkeytyy pois): 80 °C

T11 ( eli lämpötila varaajan yläosassa): 60 °C
T12 (eli lämpötila varaajan alaosassa): 57 °C
T15 (eli lauhduttimen lämpötila): 38 °C
T6 (eli höyrystimen lämpötila): 2 °C

Laite on tähän asti saatujen mielikuvien perusteella sopivan hiljainen sijoitettavaksi kodinhoitohuoneeseen. Melutaso on hiljaisen jääkaappipakastimen luokkaa. Tänään haudan hiljaisessa makuuhuoneessa ollessani yritin kuunnella kodinhoitohuoneen ovi kiinni lämpöpumpun ääntä, mutta suurimmaksi melunlähteeksi osoittautui ulkona syöksytorvista alas valuvan veden ääni!

Myös muiden kokemukset Nilanin EC tai E mallista ovat tervetulleita ja omia kevät/kesä/syksy ja talviasetuksia saa ehdottaa.

Sami

27. helmikuuta 2012

Vettä!

Tänään oli tarkoitus mennä kaverin kanssa talolle siivoamaan, mutta emme saaneet putsattua muuta kuin makuuhuoneen kaapit. Talolla kun oli muutama muukin hommissa (oliko niitä ukkoja neljä vai viisi?) ja kaaos oli sen mukainen. Käytin hyväkseni kaverini kokemusta Ikean kalusteiden kokoamisesta, ja saimmekin kasattua pukuhuoneen penkin, ja Expedit-hyllyn lähes kokonaan. Olen kaverille ison palveluksen velkaa. Kiitos Hanna!

Meille tulee nyt vettä. Jihuu! Mutta lämmintä vettä ei vielä saatu, kun miehet vasta säätivät PILPpiä toimintakuntoon. Liesituuletin on asennettu. Kattoon tosin jäi vähän rumaa aukkoa, kun tuulettimen paikkaa piti siirtää. Putkimies ja ilmastointiasentajat jättivät jälkeensä läjän papereita, joita tarvitaan muuttotarkastuksessa. Sähkäri lupasi tulla vielä keskiviikkona. Meille pitäisi tulla sellaiset hienot loisteputkivalot keittiön kaappien yäpuolelle (olen siitä varmaan joskus jotain kirjoitellutkin), mutta valaisimet ovat loppuneet valmistajan varastoista, eli niitä saadaan odotella vielä jonkin aikaa. Sähkäri mainitsi myös koska laatoittajat tulevat viimeistelemään välitilaa, mutta enhän minä enää muista tulevatko he huomenna vai keskiviikkona. Mutta ei sillä ole niin väliä, kunhan tulevat.

Vanhemmillani ja pikkuveljilläni on nyt hiihtoloma. Käytämme tätäkin asiaa hyväksemme ja tarkoitus olisi työllistää heidät huomenna raksalla erilaisiin siivous- ja kokoamishommiin. Ammeenkin saisi huomenna hakea, eli eiköhän sen paikoilleen laittaminen ole listalla ensimmäisenä. Kylmälaitteetkin odottavat noutamista ja tuulikaapin komero kokoamista. Mahtaako yksi päivä riittää kaikelle tälle?

-Sanna-




28. marraskuuta 2011

PILP hommattu!

Sami kokeili kepillä jäätä ja pyysi tarjouksen poistoilmalämpöpumpusta suoraan maahantuojalta. Kannatti kokeilla, sillä tarjous tuli tunnissa. Ja hintakin oli kohdallaan. Saimme Nilan EC:n noin 500 euroa halvemmalla, kuin mitä monet jälleenmyyjät siitä pyytävät, ja toimitettuna.

Jee! :D


-Sanna-

2. elokuuta 2011

"Siis tuleeko teille lattialämmitys sähkökaapeleilla?!"

Soitin hetki sitten lvi-suunnittelijalle ja kyselin mitäs nyt tehdään niiden piirrustusten kanssa, kun niihin on merkattu Nilan EC9. Meille kun tulee Nilan EC, koska lattialämmitys tulee sähkökaapeleilla. Suunnittelija vastasi: "Siis tuleeko teille lattialämmitys sähkökaapeleilla?!"

Kyllä, meille tulee lattialämmitys sähkökaapeleilla :) Suunnittelija kertoi, ettei hänelle tulisi mieleenkään, että joku tänä päivänä ottaisi lattialämmityksen sähköllä. Tässä kun ei tiedä mihin nämä lämmitystavat menevät, niin vesikiertoinen lattialämmitys antaa enemmän vaihtoehtoja.

No, me olemme sitten vähän ajastamme jäljessä :D

Sähkökiertoinen lattialämmitys... So last season...

-Sanna-

30. heinäkuuta 2011

Pieniä juttuja

Näitä pieniä ilouutisia ja jännityksen aiheita on niin paljon, että täytyy ihan numeroida ne:

1. Helmitalon poppoo on palannut kesälomilta. Jee! Sieltä tuli torstaiaamuna puhelinsoitto ja soittelin itse sinne suuntaan perjantaina. Syyt kohdissa 2. ja 3. Ihanaa, kun rakennuttajan ei tarvitse olla enää yhtä kysymysmerkkiä. Helmitalojen Minna on paras! Minna tietää kaikesta kaiken.

2. Saimme LVI-suunnittelijalta uusia piirrustuksia. Miestä huoletti niin paljon, kun edellisistä kuvista puuttui merkinnät ja maininnat Nilan EC poistoilmalämpöpumpusta. LVI-suunnittelija oli siis ystävällisesti tehnyt parit kuvat uusiksi, mutta niihin oli merkitty Nilan EC9! Tuota ECysiä käytetään siis vesikiertoisen lattialämmityksen yhteydessä, ja meille se lattialämmitys tulee sähkökaapeleilla. Se on siis selvä moka, mutta tuskin vakava. Jos siitä joku russuttaa, niin kunta. Maanantaina luuri käteen ja asioita selvittämään...

3. Kävin torstaina PM-kalusteella kyselemässä vanhaan keittiösuunnitelmaan muutoksia ja niiden kustannuksia. Sieltä siis odotellaan uusia kuvia ja laskelmia erittäin jännittyneinä. Jos joku tätä tietoa kaipaa, niin Helmitaloilla kaikkien kiintokalusteiden poisjättämisestä saa 4500 euron ja niiden asennuksesta 500 euron hyvityksen.

4. Soittelinpa vielä ohimennen TakkaCenterille. Meillä kun on se takkanurkka, joka on siis palomuuri, että miten lähelle muuria Alvari voidaan asentaa. Hienoa, että siellä on ymmärretty palkata joku vastaamaan ihmisten tyhmiin kysymyksiin! Alvarin ja palomuurin väliin jää siis parin sentin rako. Palomuuri kannattaa siis viimeistellä jotenkin. Olemme ajatelleet siihen laattaa ja se käy kuulemma vallan mainiosti. Kysyin vielä läpiviennin tekemisestä välikattoon. Sen hoitavat TakkaCenterin asentajat, jos vaan on puurakenteinen talo -kuten meillä! Kivi putosi sydämeltä. Ei siis tarvii stressata siitä :)

Jos sitä menisi taas huomenna tontille leikkimään kivillä. Jee! :D

-Sanna-

17. huhtikuuta 2011

PILPistä vielä!

Olin unohtaa viimeisimmästä päivityksestä sen tärkeimmän uutisen! Päätimme ottaa taloon PILPin!

Saamme Helmitaloilta hyvityksen iv-koneesta ja lämminvesivaraajasta. Mies oli yhteydessä Helmitalojen iv-asentajaan ja tämäkin suositteli PILPpiä meille. Sittenhän sen näkee, kun pääsee asumaan ja ekat sähkölaskut tulee, että säästääkö laitteella vai ei.


-Sanna-

16. helmikuuta 2011

Rakennuslupaa odotellessa

Toimitimme tänään rakennuslupahakemuksen liitteineen tulevan kotikuntamme rakennustarkastajalle. Yhdessä täytimme lomakkeista vielä muutamat epäselvät kohdat, kuten tontin lähiosoitteen.

Ihan ongelmitta papereiden jättäminen ei sujunut. Kun silloin joskus lähes vuosi sitten kävimme katsomassa yhtä rakenteilla olevaa Helmitaloa, kyselimme edustajalta, voiko pesuhuoneeseen laittaa huoletta kylpyammeen. Edustaja sanoi, että kyllä, mutta Helmitaloissa pesuhuone on mitoitettu invavessaksi. Eli oviaukko on 90 cm leveä ja wc-istuimen ympärille jää lain määräämä toimintasäde. Soitin asiasta rakennustarkastajalle, joka oli aluksi sitä mieltä, että talossa on ehdottamasti oltava invavessa. Teimme kompromissin, että jätämme pesuhuoneeseen wc-istuimen viemärin paikalleen, joko koteloimme sen tai liitämme ammeeseen. Nyt tänään rakennustarkastaja sanoi, että tästä johtuen alakerran erillisen vessan oviaukon tulee olla 90 cm leveä (normaalisti se on 80 cm). Täytyy vain toivoa, että meitä ei veloiteta tästä yllättävästä muutostyöstä, oviaukon laajentamisesta.

Keskustelimme myös PILPin asentamisesta, sillä sitä ei ole nyt huomioitu energiatodistuksessa. Rakennustarkastaja sanoi, että loppukatselmuksessa tehdään sitten uusi energiatodistus, johon PILP on kirjattu. Tällä kunnalla on käytäntö, että aloituskokous on vasta sitten, kun maanrakennustyöt on aloitettu ja on ensimmäisen katselmuksen aika.

Kaikesta tästä huolimatta tarkastaja sanoi, että rakennuslupa tulee sitten postissa. Jii-haa! :)


-Sanna-

30. tammikuuta 2011

Poistoilmalämpöpumppu eli PILP

Olemme tähän mennessä olleet 100 % varmoja siitä, meidän taloomme sopiva ja edullisin lämmitysmuoto on sähköinen lattialämmitys, varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Harkitsimme myös maalämpöä, mutta totesimme sen olevan turhan kallis sijoitus tämän kokoiseen taloon. Se olisi kannattava investointi, jos meille tulisi myös lämmitettävä autotalli.

Kuulimme juuri meille aiemmin tuntemattomasta lämmityslaitteesta, poistoilmalämpöpumpusta eli PILPistä. Laitteessa yhdistyy ilmanvaihtokone, vesivaraaja ja lämpöpumppu. PILP ottaa poistoilmasta lämmön talteen ja käyttää sen tuloilman sekä veden lämmitykseen. Joissain malleissa on myös tuloilman jäähdytystoiminto. PILP sopii uuteen tai vanhaan 80–190 neliöiseen sähkölämmitystaloon.

Laitteen kehutaan säästävän omakotitalon lämmitys- ja käyttövedentuotossa jopa 60 % perinteiseen sähkövaraajaan ja LTO koneeseen verrattuna. Poistoilmasta saadaan energiaa noin 6000-11000 kilowattituntia vuodessa. Sisäilman viilentäminen laskee tuloilman lämpötilaa 6-10 asteella. Viilennys on "ilmaista" kun käyttövettä lämmitetään tai toisin päin. Yksinkertaistettuna käyttövesivaraajan kokoisella PILPillä voidaan hoitaa koko talon ilmanvaihto, lämmitys ja käyttöveden lämmitys energiaa säästäen.

Meillä energiakustannusten osalta suurimpana murheena tähän asti on tullut käyttöveden lämmityksestä syntyvät kustannukset. PILP ratkaisisi tämän ongelman. Vaikka talomme kuuluu energiatehokkuusluokkaan A, voisi laite laskea vuosittaisia lämmityskuluja huomattavasti.

Tätä täytyy tutkia.