Terve taas ja tuhannesti anteeksi, ettei meistä ole kuulunut mitään!
Viimeksi taisin maaliskuussa käydä täällä hehkuttamassa, miten meidän autotalliprojekti polkaistiin käyntiin. No tyhjäähän siinä polkaistiin: kaikki meni muuten hyvin, mutta varsinaiset työt meidän tontilla alkoivat vasta tämän viikon maanantaina. Kyllä! Eli viitisen kuukauttako tässä saatiin odotella, että kaivinkoneen kauha iski ensimmäisen kerran maahan...?
Nyt sitten rassaa nämä jo alkaneet pakkaskelit. Jos talvi aikoo tulla jo nyt, ei tallin perustuksia saada välttämättä valettua enää tämän vuoden puolella. Tavoite on, että tallin perustukset saataisiin vielä valmiiksi vuonna 2014, niin saamme heti keväällä alkaa rakentaa runkoa.
Muuten elämä sujuu ja soljuu ihan mallikkaasti, ei mitään valittamista.
Tätä blogia on tullut päivitettyä niin harvoin, että olen ajatellut useasti tämän lopettamista. Pitää vielä ottaa yläkerrasta kuvia -onhan se ollut jo vuoden päivät valmis- ja keksiä jotkut hyvät loppusanat. Ja kiitokset, totta kai.
-Sanna-
22. lokakuuta 2014
19. maaliskuuta 2014
Back in Business!
Hei vaan kaikki!
Anteeksi luvattoman pitkä bloggaustauko! Tässä vierähti koko talvi ohitse yläkerran sohvalla köllötellessä ja siitä tosiasiasta nauttien, että meidän yläkerta on tosiaankin valmis! Tai no, valmis lienee suhteellinen käsite, sillä listat ja vessan peili puuttuvat vieläkin... Mutta eikös puulistojen ole vain hyvä seistä jonkin aikaa siinä huonetilassa, mihin ne lopulta sijoitetaan? Näin puu löytää "oikean mittansa", eikä enää turpoile ja kutistu, kun ilmankosteus ei vaihtele? Heh heh, eikö olekin hyvä selitys? ;)
Tässä on siis oleskeltu hyvän aikaa ilman sen kummempaa rakennusstressiä. Liekö aikainen kevät vai mikä, kun alkaa taas sormet syyhytä tekemisen puutteesta. Olemme siis alkaneet suunnitella autotallin rakentamista.
Ensin etsimme netistä meille parhaiten sopivan pohjaratkaisun. Hyviä pohjakuvia löytyy autotallipaketteja tarjoavien yritysten sivuilta. Emme kuitenkaan ota mitään materiaalipakettia, saati sitten valmiiksi pystytettyä tallia, koska näiden yritysten hinnoissa tuntuu olevan todella paljon ilmaa...
Meidän tallin on oltava ehdottomasti sivusta ajettava ja varaston täytyy sijaita tallin vieressä, ei sen takana. Päädystä ajettava talli ei sovi meidän tontille, se tulisi liian lähelle taloa. Tämä todettiin jo aikoinaan asemapiirrosta suunniteltaessa. Otimme yhteyttä vastaavaan mestariimme, jos hän voisi piirtää meille rakennuslupaan tarvittavat pohja-, julkisivu-, rakenne- ja perustuskuvat. Hän tulee ensi viikolla käymään, niin voimme keskustella tarkemmin yksityiskohdista.
Mietimme aluksi varastoa+yhden auton tallia+katosta. Tulimme kuitenkin siihen lopputulokseen, että lämmintä varastotilaa ei voi koskaan olla liikaa, ja on se autokin kiva saada kovilla pakkasilla kunnolla suojaan, joten päädyimme kahden auton talliin+varastoon. Rakennuksen lämmitys hoidettaisiin ilmalämpöpumpulla.
Mutta kunhan saamme vastaavan ensi viikolla käymään, niin olemme taas vähän viisaampia. Tontin muoto aiheuttaa vähän päänvaivaa. Meidän etupiha kun on melko jyrkkää alamäkeä, että miten paljon tallin ympäristöä täytyykään lopulta nostaa...
Tähän vielä kuvia suunnitelmia selventämään!
-Sanna-
Anteeksi luvattoman pitkä bloggaustauko! Tässä vierähti koko talvi ohitse yläkerran sohvalla köllötellessä ja siitä tosiasiasta nauttien, että meidän yläkerta on tosiaankin valmis! Tai no, valmis lienee suhteellinen käsite, sillä listat ja vessan peili puuttuvat vieläkin... Mutta eikös puulistojen ole vain hyvä seistä jonkin aikaa siinä huonetilassa, mihin ne lopulta sijoitetaan? Näin puu löytää "oikean mittansa", eikä enää turpoile ja kutistu, kun ilmankosteus ei vaihtele? Heh heh, eikö olekin hyvä selitys? ;)
Tässä on siis oleskeltu hyvän aikaa ilman sen kummempaa rakennusstressiä. Liekö aikainen kevät vai mikä, kun alkaa taas sormet syyhytä tekemisen puutteesta. Olemme siis alkaneet suunnitella autotallin rakentamista.
Ensin etsimme netistä meille parhaiten sopivan pohjaratkaisun. Hyviä pohjakuvia löytyy autotallipaketteja tarjoavien yritysten sivuilta. Emme kuitenkaan ota mitään materiaalipakettia, saati sitten valmiiksi pystytettyä tallia, koska näiden yritysten hinnoissa tuntuu olevan todella paljon ilmaa...
Meidän tallin on oltava ehdottomasti sivusta ajettava ja varaston täytyy sijaita tallin vieressä, ei sen takana. Päädystä ajettava talli ei sovi meidän tontille, se tulisi liian lähelle taloa. Tämä todettiin jo aikoinaan asemapiirrosta suunniteltaessa. Otimme yhteyttä vastaavaan mestariimme, jos hän voisi piirtää meille rakennuslupaan tarvittavat pohja-, julkisivu-, rakenne- ja perustuskuvat. Hän tulee ensi viikolla käymään, niin voimme keskustella tarkemmin yksityiskohdista.
Mietimme aluksi varastoa+yhden auton tallia+katosta. Tulimme kuitenkin siihen lopputulokseen, että lämmintä varastotilaa ei voi koskaan olla liikaa, ja on se autokin kiva saada kovilla pakkasilla kunnolla suojaan, joten päädyimme kahden auton talliin+varastoon. Rakennuksen lämmitys hoidettaisiin ilmalämpöpumpulla.
Mutta kunhan saamme vastaavan ensi viikolla käymään, niin olemme taas vähän viisaampia. Tontin muoto aiheuttaa vähän päänvaivaa. Meidän etupiha kun on melko jyrkkää alamäkeä, että miten paljon tallin ympäristöä täytyykään lopulta nostaa...
Tähän vielä kuvia suunnitelmia selventämään!
-Sanna-
26. lokakuuta 2013
Yläkerran valaistus
Ihastuimme keittiössämme olevaan epäsuoraan valaistukseen niin paljon, että pakkohan sitä oli yrittää saada samaa tunnelmaa yläkertaankin.
Epäsuoria valaisimia on varmasti saatavilla myös valmiina, mutta me teimme valaisimet itse 12 millisestä vanerista, reunalistasta, valkoisesta maalista, koukuista ja ketjuista. Sähköasentaja oli onneksi mukana näissä meidän ideoissa, joten lopputulos vastaa sitä mitä haluttiin. Sähkömies asensi valaisimiimme pistotulpat, joten ne on tarvittaessa todella helppo irroittaa ja ottaa alas. Yläkerrassa on siis kolme tällaista valaisinta, oleskeluhuoneessa kaksi ja makuuhuoneessa yksi.
Spotit ovat hopeiset Airamin Planexit ja lamppuina Airamin Megaman LED-lamput, joiden värilämpötila on 2800K, eli melko keltaista. Olisimme halunneet spotteihin valkoista valoa, mutta meille oli tilattu väärät lamput emmekä jaksaneet alkaa vääntää myyjän kanssa kättä asiasta, koska kyseisessä puljussa on aina ollut todella nihkeä palvelu. Otettiin mitä saatiin ja poistuttiin paikalta.
LED-nauha puolestaan on Airamin Triton 12V, värilämpötila 4100K, sitä toivottua valkoista valoa. Nauhassa on toisella puolella tarra, jonka avulla sen voi kiinnittää. Nauha on kuitenkin sen verran jäykkää, että meidän kapeissa valaisimissa tarrakiinnitys ei toiminut, kun yritimme saada nauhaa taipumaan kulmista. Kehitimme hätäisen patentin lyhyistä ruuveista. Nyt nauha lepää vanerin päällä kyljellään ja se on tuettu ruuveilla pystyyn. Ruuvit muodostavat "kujan", joka pitää nauhaa pystyssä.
Tältä valaisin näyttää ylhäältä päin. LED-nauha oli sen verran pitkä, että sitä jäi tuollainen pieni kieppi jäljelle. Ei kuitenkaan raaskittu katkaista sitä, joten kieppi sai jäädä. Sähköasentaja liimasi muuntajat ja johdot kuumaliimalla kiinni vaneriin, jotta ne eivät vilku valaisimien reunoilta.
Pelkät ledit toiminnassa.
Spotit toiminnassa. Tässä kuvassa valo ei tule pelkästään näistä kahdesta spotista. Takanani on toinen samanlainen valaisin ja näiden molempien valaisinten spotit syttyvät samasta katkaisijasta. Eli todellisuudessa kuvassa näkyy neljän spotin valomäärä eikä kahden.
Spotit ja ledit yhdessä.
Otin kuvat järjestelmäkameralla ilman salamaa. Kuten alimmasta kuvasta näkyy, niin kaikkien valojen ollessa päällä ledit jostain syystä syövät tehoa spoteilta, jolloin tila on hämärämpi kuin pelkkien spottien ollessa päällä. Mutta nyt kellertävät spotit eivät jaksa harmittaa. Tuohan tuo kellertävä valo kodikkaampaa tunnelmaa kuin valkoinen valo.
-Sanna-
Epäsuoria valaisimia on varmasti saatavilla myös valmiina, mutta me teimme valaisimet itse 12 millisestä vanerista, reunalistasta, valkoisesta maalista, koukuista ja ketjuista. Sähköasentaja oli onneksi mukana näissä meidän ideoissa, joten lopputulos vastaa sitä mitä haluttiin. Sähkömies asensi valaisimiimme pistotulpat, joten ne on tarvittaessa todella helppo irroittaa ja ottaa alas. Yläkerrassa on siis kolme tällaista valaisinta, oleskeluhuoneessa kaksi ja makuuhuoneessa yksi.
Spotit ovat hopeiset Airamin Planexit ja lamppuina Airamin Megaman LED-lamput, joiden värilämpötila on 2800K, eli melko keltaista. Olisimme halunneet spotteihin valkoista valoa, mutta meille oli tilattu väärät lamput emmekä jaksaneet alkaa vääntää myyjän kanssa kättä asiasta, koska kyseisessä puljussa on aina ollut todella nihkeä palvelu. Otettiin mitä saatiin ja poistuttiin paikalta.
LED-nauha puolestaan on Airamin Triton 12V, värilämpötila 4100K, sitä toivottua valkoista valoa. Nauhassa on toisella puolella tarra, jonka avulla sen voi kiinnittää. Nauha on kuitenkin sen verran jäykkää, että meidän kapeissa valaisimissa tarrakiinnitys ei toiminut, kun yritimme saada nauhaa taipumaan kulmista. Kehitimme hätäisen patentin lyhyistä ruuveista. Nyt nauha lepää vanerin päällä kyljellään ja se on tuettu ruuveilla pystyyn. Ruuvit muodostavat "kujan", joka pitää nauhaa pystyssä.
Tältä valaisin näyttää ylhäältä päin. LED-nauha oli sen verran pitkä, että sitä jäi tuollainen pieni kieppi jäljelle. Ei kuitenkaan raaskittu katkaista sitä, joten kieppi sai jäädä. Sähköasentaja liimasi muuntajat ja johdot kuumaliimalla kiinni vaneriin, jotta ne eivät vilku valaisimien reunoilta.
Pelkät ledit toiminnassa.
Spotit toiminnassa. Tässä kuvassa valo ei tule pelkästään näistä kahdesta spotista. Takanani on toinen samanlainen valaisin ja näiden molempien valaisinten spotit syttyvät samasta katkaisijasta. Eli todellisuudessa kuvassa näkyy neljän spotin valomäärä eikä kahden.
Otin kuvat järjestelmäkameralla ilman salamaa. Kuten alimmasta kuvasta näkyy, niin kaikkien valojen ollessa päällä ledit jostain syystä syövät tehoa spoteilta, jolloin tila on hämärämpi kuin pelkkien spottien ollessa päällä. Mutta nyt kellertävät spotit eivät jaksa harmittaa. Tuohan tuo kellertävä valo kodikkaampaa tunnelmaa kuin valkoinen valo.
-Sanna-
21. lokakuuta 2013
Kohta me muutetaan!
Meidän yläkerta on viittä vaille valmis! Muuuttopuuhiin päästään varmaan kahden viikon sisällä, kun siirrämme omat vaatteemme ja muut henkilökohtaiset tavarat yläkerran uuteen makuuhuoneeseen.
Keskeneräisten asioiden listalta löytyy
-suurin osa listoista (lähes kaikki lattialistat ovat jo paikoillaan)
-vessan ja makuuhuoneen ovet
-ilmanvaihdon kytkeminen
-wc-kalusteiden asennus (pytty ja allas)
-makuuhuoneen tapetointi
-kaihtimien asennus
Mikään ei oikeastaan estä meitä jo muuttamasta yläkertaan, mutta on siellä huomattavasti mukavampi nukkua, kun saadaan ilmanvaihto toimimaan ja kaihtimet tuomaan yksityisyyttä.
Lauantaina meillä kävi vieraita, joten innostuttiin jo vähän kalustamaan tuota vinttiä. Raivataan sitten mattoja ja huonekaluja pois tieltä, kun jatketaan kesken jääneitä projekteja.
Yläkerran seinissä on puupaneeli, joka oli valmiiksi pohjamaalattu. Maalasimme paneelit asentamisen jälkeen Tikkurilan Paneelikatto Valkoisella. Parkettilattian sävy on valkolakattu saarni. Sohva ja matto ovat Askosta, tv-taso Ikeasta. TV:n Sami osti itselleen 30-vuotissyntymäpäivälahjaksi :)
Vessan laatat ovat kaikki K-Raudasta. Halusimme jatkaa yläkerrassa samaa "mosaiikkiteemaa", jota löytyy alakerran pesuhuoneesta. Allaskalusteet ja allas ovat Ikeasta.
Itselleni suurimman päänsäryn tässä yläkerrassa aiheutti vaatesäilytys. Miten sijoittaa vaatekaapit tilaan, jossa ehjien seinien korkeus on vain 160cm? Ratkaisu löytyi Ikean Bestå-sarjan kaapeista :) Hyllyllä näkyvät tapettirullat tulevat alla näkyvälle seinälle. Vuotien saumakohdat on maalattu harmaiksi: jos tapetti sattuu kuivuessaan kutistumaan, niin ruskea kipsilevy ei pääse pilkottamaan saumoista. Uudet runkopatjat odottavat käyttöönottoa. Oviaukosta näkyvä hormi on ensin pohjamaalattu tummanharmaalla sisustusmaalilla ja sitten käsitelty Tikkurilan Tunto Kivi -maalilla, sävynä Atsuriitti.
Viime viikolla saimme myös portaisiin kaiteet!
Kyllä sinne vielä asumaan päästään! :)
-Sanna-
Keskeneräisten asioiden listalta löytyy
-suurin osa listoista (lähes kaikki lattialistat ovat jo paikoillaan)
-vessan ja makuuhuoneen ovet
-ilmanvaihdon kytkeminen
-wc-kalusteiden asennus (pytty ja allas)
-makuuhuoneen tapetointi
-kaihtimien asennus
Mikään ei oikeastaan estä meitä jo muuttamasta yläkertaan, mutta on siellä huomattavasti mukavampi nukkua, kun saadaan ilmanvaihto toimimaan ja kaihtimet tuomaan yksityisyyttä.
Lauantaina meillä kävi vieraita, joten innostuttiin jo vähän kalustamaan tuota vinttiä. Raivataan sitten mattoja ja huonekaluja pois tieltä, kun jatketaan kesken jääneitä projekteja.
Yläkerran seinissä on puupaneeli, joka oli valmiiksi pohjamaalattu. Maalasimme paneelit asentamisen jälkeen Tikkurilan Paneelikatto Valkoisella. Parkettilattian sävy on valkolakattu saarni. Sohva ja matto ovat Askosta, tv-taso Ikeasta. TV:n Sami osti itselleen 30-vuotissyntymäpäivälahjaksi :)
Vessan laatat ovat kaikki K-Raudasta. Halusimme jatkaa yläkerrassa samaa "mosaiikkiteemaa", jota löytyy alakerran pesuhuoneesta. Allaskalusteet ja allas ovat Ikeasta.
Itselleni suurimman päänsäryn tässä yläkerrassa aiheutti vaatesäilytys. Miten sijoittaa vaatekaapit tilaan, jossa ehjien seinien korkeus on vain 160cm? Ratkaisu löytyi Ikean Bestå-sarjan kaapeista :) Hyllyllä näkyvät tapettirullat tulevat alla näkyvälle seinälle. Vuotien saumakohdat on maalattu harmaiksi: jos tapetti sattuu kuivuessaan kutistumaan, niin ruskea kipsilevy ei pääse pilkottamaan saumoista. Uudet runkopatjat odottavat käyttöönottoa. Oviaukosta näkyvä hormi on ensin pohjamaalattu tummanharmaalla sisustusmaalilla ja sitten käsitelty Tikkurilan Tunto Kivi -maalilla, sävynä Atsuriitti.
Viime viikolla saimme myös portaisiin kaiteet!
Kyllä sinne vielä asumaan päästään! :)
-Sanna-
6. lokakuuta 2013
Huoltoluukut
Alkuun lyhyt kertaus aiheesta:
Taloissa pitää olla aina jossain jonkinnäköinen pääsy kylmään ullakkotilaan, oli talo sitten yksi-, puolitoista- tai kaksikerroksinen. Yksikerroksisissa taloissa kulku on suunniteltu tapahtuvan joko ulkoa ylhäältä päätykolmiosta, tai sitten sisätiloista jonkinlaisen ullakkoluukun, tms. kautta. Puolitoistakerroksisessa tai korkeammassa talossa kulku kylmään ullakkotilaan on tehty samaan tyyliin joko ulkoseinästä tai sisätilojen kautta
Helmitalo on ratkaissut tämän asian vain merkitsemällä puolitoistakerroksisten talojen pohjapiirrustuksiin yläkerran seinustoille paikat huoltoluukuille. Taloelementtien ulkoseinissä ei siis automaattisesti ole minkäänlaisia luukkuja ja sisätiloissakin jää asiakkaan murheeksi hankkia jostain sopivat luukut.
Tällaisia luukkuja voi ostaa valmiina. Valmiita, lämpöeristettyjä luukkuja on olemassa pienempiä malleja ja sitten on myös olemassa ns. ullakko-ovia, jotka ovat lämpöeristettyjä ja vähän tavallista sisäovea pienempiä. Esimerkiksi Viialan Rakennustarvikkeelta olisi löytynyt tällaisia erityistarpeisiin sopivia ovia, mutta niillä oli myös erityisen kova hinta. Perehdyimme netissä myös pienempien luukkujen hintoihin ja nekin olivat melkoisen suolaisia. Hintaa kolmelle luukulle olisi kertynyt 600-700 euroa.
Tuli asiaa vähän itkettyä eräällä foorumilla ja siellä yksi ystävällinen sielu vinkkasi, että miten tuollaiset luukut voisi tehdä itse. Tätä ohjetta mukaillen Sami teki meille kolme huoltoluukkua. Tässä suuripiirteiset ohjeet vaihe kerrallaan:
1. Kattotuolirakenteiden väliin tehtiin luukuille runko kakkosnelosesta. Eri pituisia laudanpätkiä yhteensovittelemalla luukkujen kooksi valikoitui noin 50cm x 80cm. Sami toimi mittatikkuna, eli aikuisen miehen pitäisi mahtua näistä läpi.
2. Runkoon kiinnitettiin kaksi puupalikkaa. Näihin palikoihin kiinnitettiin 9-millinen vanerilevy, joka varastosta löytyneellä ulkomaalilla maalattiin paremmin lämpötilan vaihteluja kestäväksi (säänkestäväksi). Vaneri saatiin hyvin sisätilojen kautta kiinni paikoilleen käyttämällä kierretankoa, muttereita ja lukkomuttereita.
3. Seuraava kerros tehtiin leikkaamalla sopivan kokoiset palat 5cm paksusta polyuretaanilevystä. Reunat tiivistettiin vielä polyuretaanivaahdolla.
4. Tämän jälkeen luukku täytettiin kivivillalla, jota tuli noin 20cm paksuinen kerros. Villat peitettiin höyrynsulkumuovilla.
5. Tämän jälkeen luukut olivatkin enää viimeistä kerrosta vaille valmiit. Koska meillä on paneloidut seinät, tehtiin luukkuihin ovet naulaamalla paneelin pätkät kiinni vanerilevyyn. Valmis! Luukkujen reunat viimeistellään/kehystetään vielä listoilla. Luukkujen sijainnit yläkerrassa voi vielä tarkistaa pohjapiirrustuksesta.
Mikäli joku kopioi tätä ohjetta, niin hän tekee sen sitten täysin omalla vastuulla! Olemme soveltaneet omiin luukkuihimme netistä saatua ohjetta, emmekä tiedä onko kyseinen ohje tullut rakennusalan ammattilaiselta. Luukkujen lämmöneristyskyky tullaan näkemään vasta käytännössä. Tämä on siis täysin oma "sävellys".
Luukkurakenne on myös täysin kiinteä! Eli tällaista luukkua ei voida avata milloin tahansa ja kurkata kylmään tilaan. Luukun sisäinen rakenne pitää tarvittaessa purkaa. Olemme tietoisia, että vaikkapa tulipalon sattuessa palokunta menee tilanteen vaatiessa vaikka umpinaisesta seinästä moottorisahalla läpi. Tätä rakennetta ei hajoteta sekunnissa, mutta kyllä tästä nopeammin menee väkivallalla läpi, kuin jos alkaisi puhkoa moottorisahalla kipsilevyseinää ja repiä sieltä eristysvilloja pois.
-Sanna & Sami-
Taloissa pitää olla aina jossain jonkinnäköinen pääsy kylmään ullakkotilaan, oli talo sitten yksi-, puolitoista- tai kaksikerroksinen. Yksikerroksisissa taloissa kulku on suunniteltu tapahtuvan joko ulkoa ylhäältä päätykolmiosta, tai sitten sisätiloista jonkinlaisen ullakkoluukun, tms. kautta. Puolitoistakerroksisessa tai korkeammassa talossa kulku kylmään ullakkotilaan on tehty samaan tyyliin joko ulkoseinästä tai sisätilojen kautta
Helmitalo on ratkaissut tämän asian vain merkitsemällä puolitoistakerroksisten talojen pohjapiirrustuksiin yläkerran seinustoille paikat huoltoluukuille. Taloelementtien ulkoseinissä ei siis automaattisesti ole minkäänlaisia luukkuja ja sisätiloissakin jää asiakkaan murheeksi hankkia jostain sopivat luukut.
Tällaisia luukkuja voi ostaa valmiina. Valmiita, lämpöeristettyjä luukkuja on olemassa pienempiä malleja ja sitten on myös olemassa ns. ullakko-ovia, jotka ovat lämpöeristettyjä ja vähän tavallista sisäovea pienempiä. Esimerkiksi Viialan Rakennustarvikkeelta olisi löytynyt tällaisia erityistarpeisiin sopivia ovia, mutta niillä oli myös erityisen kova hinta. Perehdyimme netissä myös pienempien luukkujen hintoihin ja nekin olivat melkoisen suolaisia. Hintaa kolmelle luukulle olisi kertynyt 600-700 euroa.
Tuli asiaa vähän itkettyä eräällä foorumilla ja siellä yksi ystävällinen sielu vinkkasi, että miten tuollaiset luukut voisi tehdä itse. Tätä ohjetta mukaillen Sami teki meille kolme huoltoluukkua. Tässä suuripiirteiset ohjeet vaihe kerrallaan:
1. Kattotuolirakenteiden väliin tehtiin luukuille runko kakkosnelosesta. Eri pituisia laudanpätkiä yhteensovittelemalla luukkujen kooksi valikoitui noin 50cm x 80cm. Sami toimi mittatikkuna, eli aikuisen miehen pitäisi mahtua näistä läpi.
2. Runkoon kiinnitettiin kaksi puupalikkaa. Näihin palikoihin kiinnitettiin 9-millinen vanerilevy, joka varastosta löytyneellä ulkomaalilla maalattiin paremmin lämpötilan vaihteluja kestäväksi (säänkestäväksi). Vaneri saatiin hyvin sisätilojen kautta kiinni paikoilleen käyttämällä kierretankoa, muttereita ja lukkomuttereita.
4. Tämän jälkeen luukku täytettiin kivivillalla, jota tuli noin 20cm paksuinen kerros. Villat peitettiin höyrynsulkumuovilla.
5. Tämän jälkeen luukut olivatkin enää viimeistä kerrosta vaille valmiit. Koska meillä on paneloidut seinät, tehtiin luukkuihin ovet naulaamalla paneelin pätkät kiinni vanerilevyyn. Valmis! Luukkujen reunat viimeistellään/kehystetään vielä listoilla. Luukkujen sijainnit yläkerrassa voi vielä tarkistaa pohjapiirrustuksesta.
Mikäli joku kopioi tätä ohjetta, niin hän tekee sen sitten täysin omalla vastuulla! Olemme soveltaneet omiin luukkuihimme netistä saatua ohjetta, emmekä tiedä onko kyseinen ohje tullut rakennusalan ammattilaiselta. Luukkujen lämmöneristyskyky tullaan näkemään vasta käytännössä. Tämä on siis täysin oma "sävellys".
Luukkurakenne on myös täysin kiinteä! Eli tällaista luukkua ei voida avata milloin tahansa ja kurkata kylmään tilaan. Luukun sisäinen rakenne pitää tarvittaessa purkaa. Olemme tietoisia, että vaikkapa tulipalon sattuessa palokunta menee tilanteen vaatiessa vaikka umpinaisesta seinästä moottorisahalla läpi. Tätä rakennetta ei hajoteta sekunnissa, mutta kyllä tästä nopeammin menee väkivallalla läpi, kuin jos alkaisi puhkoa moottorisahalla kipsilevyseinää ja repiä sieltä eristysvilloja pois.
-Sanna & Sami-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


