Yli 50 000 kävijää ja pukuhuoneen penkki

Kävilaskuri on vaivihkaa raksuttanut viidenkymmenentuhannen kävijän rajan rikki. Kävin sen kunniaksi vähän vilkaisemassa  blogin tilastoja, että milläs hakusanoilla ja mitä reittejä pitkin ihmiset ovat löytäneet tiensä tänne.

Hakusanoista selvästi suosituimpia ovat Helmitalo, pilp, asemapiirrustus, keittiösuunnitelma, energiatodistus, epäsuora valaistus ja sisäkaton koolaus. Kaikki ovat ihan asiallisia hakusanoja, jotka esiintyvät tässä blogissa kerran tai useammin.

Ehkä erikoisin yksittäinen hakusana, joka nousee silloin tällöin esiin, on pukuhuoneen penkki. Meillä ei siis ole varsinaista pukuhuonetta, mutta laitoimme kodinhoitohuoneeseen "pukuhuoneyksikön", jossa on hyvä kuivattaa ja säilyttää kylpytakkeja ja pyyhkeitä. Pesuhuoneen puolellakin on naulakko mutta on olemassa pieni riski, että pyyhkeet voivat kastua, eivätkä ne myöskään kuivu kovin hyvin saunan jälkeen kosteassa pesuhuoneessa.

Tässä meidän pukuhuone:

Meidän pukuhuoneen penkkimme on siis ihan vain Ikeasta, koska mihinkään Antti Nurmesniemen suunnittelemaan 265 euron saunajakkaraan ei kaikilla välttämättä ole varaa. Kokosimme pukuhuoneemme Molger-sarjan tuotteista, mutta näköjään Hemnes tuoteperheeseen on myös tullut matala penkki.

Tulipahan taas mainostettua Ikeaa ihan vapaaehtoisesti ja ilman mitään korvauksia... :D

-Sanna-

Poistoilmalämpöpumpun talviasetukset

Tähän asti niin hyvin toiminut PILP joutui tosi testiin kun yhtäkkiä alkoivat n.-15°C pakkaset.
Kevät, kesä, syksy ja alkutalvi sujuivat erittäin hyvin PILPin osalta ja talossa riitti aina lämmintä käyttövettä, sekä huoneisiin tuleva ilma oli aina joko sopivan lämmintä tai viileää (kesällä viilennys).

Pahimmat pakkaset saivat lämpimän veden lämpötilan varaajassa laskemaan noin 40°C tienoille ja myös lauhduttimen lämpötila laski noin 20°C, jolloin huoneisiin virtaava ilma oli käytännössä noin 15 asteista.
Tästä ongelmasta päästään eroon sallimalla PILPin pysäyttää tulopuhallin kokonaan jolloin huoneisiin virtaa vapaasti vain vähän korvausilmaa, tällöin myös lauhdutin ja sitä kautta tuloilma lämpiävät jo yli 20 asteisiksi.

Mikäli kovat pakkaset olisivat jatkuneet pidempään, olisi lämminvesivaraajan sähkövastuksen asetusarvoa 27°C pitänyt korottaa vaikka 45 asteeseen, jotta lämmintä vettä olisi riittänyt. Samalla PILP olisi voinut lämmittää paremmalla hyötysuhteella tuloilmaa.

Lämmin käyttövesi:

Käyttöveden lämmitykseen ei tähän mennessä ole tarvinnut kertaakaan käyttää sähkövastuksia, vaan vesi on lämmennyt tähän mennessä pelkästään poistoilman voimin.  

Lattialämmöt:

Keväällä, kesällä ja syksyllä ainoastaan wc:n ja ph:n sähkövastukset olivat päällä.
Kun ulkolämpötila laski 0°C tietämille laitettiin muiden tilojen lattialämmitykset päälle ja asetusarvoiksi 18°C, pakkasten painuessa alle 10 asteen laitettiin asetusarvot 19°C, joka on tällä hetkelläkin valittu.
PILPin lauhduttimen kautta tuloilmakanavista huoneisiin virtaava lämmin yli 20°C tuloilma pitää vastuksien päälläoloajan minimissään.

Takka:

Takkaa on lämmitelty kotona oltaessa kerran päivässä aika matillisesti jottei takka halkea.

-Sami-