8. huhtikuuta 2013

Does This Clutter Make My Butt Look Fat?

Vaikka takatalvi tulikin ja iski takavasemmalta päin näköä, niin jaksan uskoa, että kyllä se kesä sieltä tulee :)

Kevääseen on aina kuulunut olennaisena osana erilaiset kevätsiivoukset ja inventaariot. Vuosi takaperin inventaario tuli hoidettua muuton yhteydessä, kun raahasimme turhia huonekaluja ja pahvilaatikolliset meille turhaa rojua ja vaatetta SPR:n kirpputorille. 

Olen pitkin talvea yrittänyt päästä perille näistä Facebookin kirpputoreista, mutta sehän on lähinnä vain viihdettä, kun aikuiset ihmiset tappelee käytetystä tavarasta: miten määritellään käytetty paita, onko se halvepi kuin kaupasta ostettu uusi ja onko se todellisuudessa edes punainen... Minulla on myös huonoja kokemuksia näistä ihan perinteisistä kirpputoreilta. Viimeksi kun minulla oli kirpputoripöytä, niin menetin paljon tavaraa. Joko myytäväni jäivät toisten pöytiin pyörimaan tai sitten joku näpisti. 

Uudessa kotikunnassa on kuitenkin hyvin edullinen kirpputori, sillä viikon pöytävuokra on 15 euroa ja koko kuukausi 55 euroa. Pidin pöytää neljä viikkoa ja jäin 30 euroa voitolle! Jee! Kun omista nurkista alkoi myytävät loppua, sain tavaraa lahjoituksena äidiltäni ja serkultani. En saanut aivan kaikkia tavaroita myytyä, kaappiini jäi vielä pyörimään kesäisempiä vaatteita. Ajattelin ottaa pöydän vielä toukokuuksi, jotta saan kesäkamppeetkin kaupaksi. 

Kun kokosin ensimmäistä kirpputorille menevää vaatekasaa, heitin suosiolla kaikki liian pienet vaattet pois. Suotta sitä kaapissaan varastoi jotain, mihin on joskus mahtunut, mutta mihin tuskin tulee ainakaan lähiaikoina mahtumaan uudelleen. Sen verran paukuttelen tässä kohtaa henskeleitä, että onnistuin syksyllä pudottamaan seitsemän kiloa painoa pois :) Kaapissani on siis paljon vaateitta, joihin taas mahdun. Ostan myös herkästi alennusmyynneistä mukamas nättejä vaatteita, jotka paljastuvat käytössä rumiksi rievuiksi ja kirjavksi soputeltoiksi. Mutta kun sitä on niin helppo hairahtaa, jos siinä vaatteessa killuu lappu -30%...

Satuin kerran katsomaan Oprahia, jossa vieraili konsultti Peter Walsh. Walsh oli kirjoittanut kirjan, jossa hän perusteli miksi tärkeä osa painonpudotusta ja elämäntapojen hallintaa, on kodin siistiminen turhasta roinasta:


Allekirjoitan Walshin näkemyksen. Elimme vanhassa vuokrakämpässämme samanlaisessa tilanteessa: pienessä kaksiossa oli liikaa tavaraa. Keittiöön ei mahtunut kunnolla ruokapöytää, joten söimme usein sohvalla ja tuijotimme samalla TV:tä. Pieni ja ahdas keittiö aiheutti myös sen, että ruuan laittaminen oli aina pientä painajaista, joten siksi oli helppo tyytyä einesruokiin ja roskaruokaan. Nyt isossa ja uudessa keittiössä kokkailu on jopa hauskaa ja siitä oikeasti nauttii!

Kun rohkeasti heittää turhat rojut pois, niin pölymäärä vähenee, saa enemmän happea ympärilleen ja arki sujuu paremmin. Talo on helpompi pitää siistinä, kun joka nurkassa ei ole kasoittain tavaraa. Isoäitini eli vielä vanhoilla päivillään pula-aikaa ja hänen oli toisinaan vaikeaa luopua jopa rikkinäisistä esineistä. Kaapit olivat väärällään tavaraa, niin kotona kuin mökilläkin. Nyt kun olen itse oppinut tiedostamaan omat kulutustottumukseni, niin osaan jo kaupassa arvioida mitä todella tarvitsen ja millaiseen tuotteeseen kannattaa panostaa. En halua kannustaa mihinkään turhanpäiväiseen kulutusjuhlaan, eli ostetaan, käytetään hetki ja sitten hävitetään. Ei, ei ei! Kun jotain ostaa, täytyy todella mielessään punnita tarve kyseiseen tuotteeseen ja kuinka paljon kyseinen tuote kestää aikaa. 

Sijoitin jo kirppikseltä tienaamani 30 euroa: ostin itselleni farkkutakin! En ole aiemmin omistanut sellaista, ja toivottavasti tämä takki palvelee minua vielä useamman kesän :)

-Sanna-