Njääh...

Päivitetään nyt, vaikka mitään päivitettävää ei oikeastaan ole...

Käytiin tänään taas tontilla ja siellä oli hiljaista kuin haudassa. Yksi edistymisen merkki huomattiin: nyt siinä etukuistin oven edessä oli pelti.

Ovet ovat jo onneksi paikoillaan, mutta kyllä meitä hieman jännittää, kun talvi tulee viimeistään ihan kohta, eikä meillä ole puhallusvilloja välipohjassa... Talossa kun on nyt yhtä kylmä kuin ulkona. Mutta usko Helmitaloihin elää vahvana. Kyllä ne sen siitä valmiiksi saa.

Tänään käytiin myös kunnantalolla allekirjoittamassa kauppakirja tontista. Valitusaikaa on noin kuukausi, ja sitten pitäisi tulla lasku postissa. Sitten alkaakin se ihana kädenvääntö maanmittauslaitoksen kanssa. Ne kun vaativat vähintään kymmenen eri kuponkia ja sitten soittelevat perään kun se yhdestoista puuttuu. Eivätkä edes alunperin maininneet, että sellainen paperi pitää olla hakemuksessa mukana. Asiakaspalvelutilanteita parhaimmillaan.

Tämän asuinalueen tonttien kanssahan oli sellainen käytäntö, että ne saa vuokrata kahdeksi vuodeksi tai ostaa kun talo on vesikattovalmis. No meillä se kaksi vuotta ja vesikattovalmius menivät ajoitukseltaan aikalailla nappiin.

Joulukin on taas kohta, eikä sitten yhtään kiinnosta! Tässä raksaamisessa on ihan tarpeeksi stressiä. Äsken laskimme budjettia joululahjoja varten ja kun laskemisen makuun päästiin, niin ynnättiin yhteen vielä tähän mennessä tulleet raksakulut. Budjetissa ollaan, ei paniikkia.

Menen syömään näkkileipää. Moikka.

-Sanna-