Meillä oli taas todella hiljainen vappu. Saimme sentään aikaiseksi koota ja virittää käyttöön kaasugrillin, jonka saimme jo vuosi sitten tupaantuliaislahjaksi vanhemmiltani. Kertoo varmaan paljon viime kesän kiireellisyydestä, että kyseinen grilli on tähän asti ollut osina laatikossaan varaston nurkassa.
Vappupäivänä aloitimme tämän kevään pihatöitä. Viime syksynä suunnittelimme isuttaa tontin kahdelle laidalle pensasaitaa. Kun hieman selvittelimme kunnan määräyksiä aidoista ja aidanteista, totesimme, että koiran verkkoaita on nyt hieman tiellä. Siirsimme siis ensin yhtä aitauksen reunaa enemmän tontin puolelle.
Saimme kesken urakan yllätysvieraita, kun setäni kurvasi pihaan vaimonsa kanssa. Emme olleet varautuneet yllätysvieraihin, joten olihan se todella noloa esitellä sekaista kämppää. Sain setäni vaimolta kehuja keittiöstämme. Heillä kun oli aikoinaan yhdessä kodissaan todella tilava keittiö, jossa oli paljon kaappitilaa,, mutta keskellä keittiötä oli iso ruokapöytä, jota sai sitten aina kierrellä ja kaarrella. Eli olen mä jotain tehnyt oikein ja ajatellut järkevästi tämän talon kanssa!
Perjantaina ja lauantaina kaivettiinkin sitten ojaa. Eli pohjia sille pensasaidalle. Tarkoitus on isuttaa aroniaa, joten tehtiin reippaasti taimille multatilaa: pituutta aidalle tulee 45 metriä ja ojalla on syvyyttä sekä leveyttä puoli metriä. Savimaata lapioidessa tunsi todellakin elävänsä... Vieläkin jomottelee selässä ja hartioissa.
Olen käymässä taas täällä jossain Tampereen eteläpuolella ja törmäsin eilen sattumalta ruokakaupassa Helmitalon Minnaan. En ole oikein vieläkään toipunut tuosta ojan kaivamisesta, joten taisin siinä uskoutua Minnalle, että mitähän meidänkin päässä oikein liikkui, kun keksittiin muuttaa omakotitaloon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti