Sami ja iskä siis työstivät pari päivää tuota meidän yläkertaa. Ensimmäinen työpäivä jäi hieman lyhyeksi, koska suurin osa ajasta meni puutavaran hakemiseen ja ihmettelemiseen, että mistä oikein aloitetaan. Ja sitä samperin puhallusvillaa riitti lapioitavaksi. Yrittävät ilmeisesti jatkaa hommaa viikonloppuna, jos toinen ei joudu töihin.
Jos joku olisi viime syksynä osannut kertoa, että raksamme seisoo talon pystytyksen jälkeen kuukauden, olisimme ilman muuta aloittaneet yläkerran teon jo silloin. Nyt ukot saavat painaa hommia villan keskellä.
Yläkerrassa on nyt kakkosneloset naulattuna kattotuoleihin kiinni ja lastulevyt on kannettu ylös. Taisi sinne pari villapakettiakin mennä. Äijien ahertaessa minä toimin alhaalla luukkuapinana, eli kun käsky kävi, avasin olohuoneen katossa olevan ullakkoluukun ja päästin miehet alas. Ja aina kun luukun avasi, putosi alas selluvillaa. Eilen tuli imuroitua sellaiset viisitoista kertaa. Jossain välissä oli pakko käydä ruokaostoksilla, jossa minulla vierähti odotettua kauemmin. Jos jokin hätätilanne olisi tullut, olisivat miehet varmaan päässet alas ulkokautta pelastustikkaita pitkin.
Koiraparkakin nukkui pöydän alla melkein koko päivän. Meteliä taisi olla hieman liikaa, kun yläkerrasta kuului pauketta ja se imurikin möykkäsi koko ajan. Lisäksi minulla riitti tekemistä siivoamisessa, ruuanlaitossa ja muissa kotihommissa, joten en ehtinyt juurikaan viettää aikaa sen kanssa. Illalla vein koiran hyvitykseksi vähän pidemmälle lenkille, jolla se sai purkaa päivän aikana kertynyttä energiaa.
Naapurin pihaan tuotiin eilen kaivinkone. Siellä se seisoo, eikä kukaan käytä sitä. Tekee niin mieli mennä vähän opettelemaan sen toimintaa ja alkaa itse kaivamaan tuota pihaa kuntoon. Turhaa se kone siellä käyttämättömänä seisoo. Kuinka kauan tässä pitää vielä odottaa??
-Sanna-
Jihuu! Nyt naapurissa kaivetaan! Jos ne parin päivän sisällä ehtisivät meillekin :D
VastaaPoista