...mitään ei ole tapahtunut. Täällä hommat eivät ole edenneet mihinkään suuntaan viimeisten viikkojen aikana.
Maanrakennusurakoitsijaa ei ole kuulunut eikä näkynyt. Perään on soiteltu ja tämä sanoo aina tulevansa joko loppuviikosta tai ensi viikolla. Tämä sama lupaus kuultiin taas toissapäivänä. Piha on edelleen rumaa savipeltoa ja naapureita varmasti ihmetyttää/ottaa päähän miksi emme ole tehneet pihallemme mitään. Eipä tuo mikään korttelin kaunistus ole.
Koska pihahommat seisovat edelleen, emme ole pitäneet mitään kiirettä pihavajan hankkimisen ja aidan suhteen. Aitakuvat rakennusvalvontaan on edelleen piirtämättä. Takaterassia ollaan vähän suunniteltu, että jos siitä tekisi suosiolla koko talon levyisen (ottaen tietysti rännit ja rännikaivot huomioon) ja kolme metriä syvän.
Yläkerrassa ei ole tapahtunut mitään edistystä. Olen lisäksi kadottanut meidän kameran taas johonkin, joten en edes pysty ottamaan kuvia, että mitä siellä on tähän asti tehty. Viikon päästä Samin kaveri tulee auttamaan ja yhdessä heidän olisi tarkoitus laittaa tuulensuojalevyt paikoilleen. Levyt ovat vielä hankkimatta.
Ulkomaalauskaan ei ole edennyt mihinkään. Sami yrittää löytää jostain lainaksi edullisia telineitä ja maalitkin pitäisi saada totta kai hyvään hintaan. Emme tosin ole päässeet vieläkään selkeään yksimielisyyteen maalin sävystä. Porukat ovat lupautuneet auttamaan maalaamisessa, mutta Samin ja isäni vapaapäivät eivät täsmää. Vaikka en kyllä tajua mihin heitä enää tarvitaan, jos meitä kykeneviä maalareita on jo minä, äitini ja pikkuveljeni. Mutta kun se maalaaminen on kuulemma PAKKO aloittaa ylhäältä päätykolmioista, ettei vain tule valumia. Huokaan syvään ja kiroan hiljaa sisälläni...
Meinaa iskeä stressi, kun tekemistä on niin maan helkkaristi, mutta muiden hannareiden takia mikään ei etene. Anteeksi avautuminen, mutta mua ihan oikeesti ottaa päähän.
Loppuun vielä yksi jännä huomio. Pari naapuria on kysellyt koska me muutamme taloomme. Ilmeet ovat näkemisen arvoisia kun kerron meidän asuneen talossa jo maaliskuun alusta saakka. Ilmeisesti maalaamaton julkisivu, ruma piha ja pinkka kakkosnelosia talon seinustalla antaa sen vaikutelman, että talo on sisältä täysin vaiheessa.
-Sanna-
Maalata kannattaa heti kun voi, menee julmetusti aikaa saada koko talo maalattua kahteen kertaan, parhaat kelit ovat näin alkukesästä, loppukesällä ja syksyllä on kosteata. Meillä yläkolmiot jätettiin surutta viimeiseksi - ei haitannut, eikä ainuttakaan valumaa tullut :D
VastaaPoistaTsemppiä, tuo tuska kuulostaa kovin tutulta! Vaikka meillä aika hyvin pihahommat etenivät jo ekana kesänä, nyt vasta niitäkin olaan loppuun saateltu. Paketti meille tuli aikanaan helmikuussa 2010 ja jo huhtikuussa maalattiin. Nyt ollaan saamassa tokaa kierrosta valmiiksi.......
Niin tutulta kuullostaa tuo työmiehistä johtuva aikataulujen venyminen... Hiuksia on revitty meilläkin monta kertaa. Tsemppiä loppu viimeistelyihin!
VastaaPoista